Mikä nauraa niin kuin aurinko?

Mikä nauraa niin kuin aurinko,

mikä itkee niin kuin kuu,

mille meidän isi irvistelee:

Baby, I love you?

Mikä kaikkien on suosikki,

mistä naapuritkin tykkää,

mitä meidän pihan lapset

kilvan kärryillämme lykkää?

Ei kävele, ei konttaa,

silti emme pääse karkuun,

sen vuoksi usein yölläkin

me heräilemme parkuun.

On koira meillä myöskin

mut vauva näyttää pienemmältä.

Ei pääse ruokapöytäänkään,

ei ihme jos on nälkä.

Mikä nauraa niin kuin aurinko,

mikä itkee niin kuin kuu,

mille meidän isi irvistelee:

Baby, I love you?

Tulkaa kaikki katsomaan

kun vauva hymyilee

niin tiedättepä senkin

missä onni lymyilee!

Se on se meidän uusi vauva,

nimeä en muista.

Se joskus karjuu niin

et pikkulinnut tippuu puista.

Poika

23.2.2011

50 cm

3500 g

Olemme myytyjä <3

Kesä mielessä kirppiksellä

Vaikka ulkona paukkuu pakkanen ja melkoinen lumimyräkkäkin pyyhkäisi eilen yli, siintää ainakin minun mielessäni jo kesä ja kärpäset. Kirppiksillä kierrellessä huomaa myös myyntipöydistä hyvin kevään ja kesän lähestyvän, sillä hirmuiset määrät lasten kesäleluja löytyy myyntipöydistä.

Viime kirppisreissulla mukaan tarttuikin vaikka mitä lasten viihdykkeitä. Ensin löytyi "puoliksi ilmainen" Plaston mopo, jota edellinen käyttäjä on selvästi hieman tuunannut.. Mahtaakohan se nyt kulkea kovempaa =D

Lisäksi löytyi aivan mieletön Peugeotin kolmipyöräinen =D

Talvisempaa löytöä edusti Sarviksen pulkka, jollainen minullakin pienenä oli. Pulkka on jo koelaskettu ja hyväksi todettu. Rallipulkaksi me sitä pienenä kutsuimme ja sama nimitys jäi lastenkin sanavarastoon käyttöön =) Täytyy mainita, että pulkka maksoi kokonaisen euron!

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä löytyi vielä tunnelmaa luomaan Sarpanevan signeeraamat Festivot. Eipä olleet hinnalla pilatut nämäkään. 

Näitä kuvia katsellessa on vaikea uskoa kesän tulevan, mutta onhan se sieltä onneksi joka vuosi tullut =)

Tapetoituja kaappeja

Joku aika sitten kierrätyskeskuksesta kotiin kannettu kaappi aiheutti useamman mulkaisun nurkassa nököttäessään. Mäntyisen värisenä se oli aivan kamala, eikä ulkoasu parantunut lainkaan kun revin isot vetimet pois. Niiden alta näet paljastui ammottavat kolot. Kaappia oli siis joku muukin tuunannut ennen minua ;-)

No, aikani pähkäiltyä tuli ajatus ja kas, kaappi muutti ulkonäköään melkoisen voimakkaasti.

ja vielä muistin virkistämiseksi se ennen kuva 

Kirppiskierrokset viime aikoina ovat tuottaneet tulosta niin kodin sisustuksen kuin lasten vaatteiden ja lelujenkin saralla. Ihan kuin niitä vaatteita ja leluja ei ennestäänkin olisi huoneet ja kaapit täynnä... 

Pieniä hyllyjä ja koriste-esineitä on tullut kannettua kotiin kiitettäviä määriä. 

Pienellä remonttiapulaisella on pitänyt kiirettä sutien, maalipurkkien ja pakkeleiden kantelun kanssa

Pikkuhiljaa alan myös luovuttamaan, että kolmikosta saisi kivoja ryhmäkuvia. Pienin ei osaa olla enää kameran edessä lainkaan, vaan tulee mielummin äitin kanssa niitä kuvia ottamaan. 

Kahden kuvaajan voimalla saadaankin näin kivoja kuvia =)

Musta hevonen

Tiedättekö mikä on maailman helpoin tapa saada mukava pieni perhekina aikaiseksi? Kannattaa hankkiutua raskaaksi ja loppuraskaudesta keksiä, että se pieni pintaremontti tehdään nyt! Mahasta kannattaa kasvattaa mahdollisimman kookas suklaan ja irtokarkkien voimalla, jolloin esim. tapetointi on vähän kuin maratoonin juoksisi. Ala reippaana tyttönä mahan kanssa tapetoimaan miehen silmien alla. Lopputulos= tapetointia vihaava mies kiroilee liisterin ja tapetin kanssa samalla, kun isomahainen nainen antaa älyttömän hienoja tapetointivinkkejä sohvan pohjalta suklaalevyn voimalla...

Mutta mutta... Olkkarin tapetti on seinässä ja mieskin on taas tyytyväinen =) Mikään ennakkoon mietityistä tapeteista seiniin ei päässyt, vaan nurkan takaa tuli musta hevonen ja korjasi koko potin =)

Meillä ollaan myös nuhaneniä ja vain keskimmäinen lapsista ei aivastele ja pärski. Vanhimmainen on ollut koko viikon kipeänä kotona ja alkaa tylsistyminen iskemään, kuten kuvasta ehkä saattaa huomata...

Nuorimmaisen kanssa päätettiin piristää isoveikkaa leipomalla mustikkapiirakka. Tai no, äiti leipoi ja nuorimmainen kiljui taikinakulhon perään... 

Pellillinen piirakkaa saatiin tuhottua alta aikayksikön, joten hyvää se ainakin oli =)